Liian myöhäistä laatia testamentti, edunvalvontavaltuutus tai tehdä muu oikeustoimi

Ehkäpä maailman hienoimman kaupungin eli tietysti Turun hovioikeus on 9.4.2019 ratkaisussaan pohtinut kiinteistön lahjoituksen tehneen henkilön oikeustoimikelpoisuutta ja sen osalta lahjoituksen pätemättömyyttä. Oikeudellinen ohje seuraa lopussa.

Tapauksessa lahjoituksen toteuttamisen jälkeen tapauksessa oli vedottu lahjoituksen pätemättömyyteen sen vuoksi, että lahjoittaja B ei ollut ymmärtänyt oikeustoimen merkitystä. B oli lahjoittanut A:lle kiinteistön sen jälkeen, kun hän oli sairastunut Alzheimerin tautiin.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (kansankielellä oikeustoimilaki) 31 §:n 1 momentin mukaan jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

Saman lain 33 §:n mukaan oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.

Tapauksessa jälkikäteen oikeuden arvioitavaksi päätyivät lääkärinlausunnot koskien B:tä ja hänen oikeustoimikelpoisuuttaan lahjoituksen teon hetkellä. Lääkärinlausunnoista on oikeudelle selvinnyt muun muassa se, ettei B ole lahjoituksen aikaan ymmärtänyt esimerkiksi euro-valuutasta tai muutoin rahan arvosta juurikaan. Tapauksessa on selvitetty myös se, että B on ollut merkittävällä tavalla riippuvainen lahjan saajasta A:sta. Lahjakirjan oli laatinut juristi, mutta lahjakirjassa ei ollut huolehdittu tavanomaisella tavalla B:n edusta, kuten esimerkiksi hallintaoikeuden tai vähintään käyttöoikeuden säilyttämisestä lahjanantajalle. Vaara siitä, että B:stä olisi tullut koditon lahjoituksen myötä oli seikka, joka huomioitiin arvioinnissa sen lisäksi, että lahjansaajalla oli ulosottovelkaa. Lisäksi tapauksessa on selvitetty, että A oli luvannut hoitaa B:tä, mutta tätä ei oltu kirjattu lahjakirjaan.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua eli toisin sanoen totesi käräjäoikeuden ratkaisun pätemättömyydestä olleen oikea.

Hyvin lievä muistisairaus ei tee automaattisesti henkilöstä oikeustoimikelvotonta. Oikeustoimia, kuten testamentin, edunvalvontavaltakirjan tai vaikkapa talokaupan voi tehdä, kun tekijä ymmärtää oikeustoimen sisällön ja merkityksen. Juristin tulee osata selvittää selvät tapaukset, mistä hän suoriutuu haastattelemalla asiakasta esimerkiksi tiedustelemalla kohteliaasti tyhmin kysymyksin tasavallan presidentin, vuoden, pääministerin ja lopulta maitolitran hinnan sekä muun irtaimen arvon. Tämän lisäksi mahdollista on tiedustella hieman vaikkapa henkilön omasta varallisuudesta suhteessa sen arvon määrittämiseen. Mikäli asiakas tai oikeustoimen osapuoli ei keskustelusta selviä täysin pistein ja papukaijamerkein, on järkevää suositella, että oikeustoimen kanssa samanaikaisesti eli mahdollisimman lähellä asiakirjan allekirjoittamista asiakas käy lääkäriltä hakemassa lausunnon kyseisen oikeustoimen suhteen. Eli toisin sanoen, pienenkin epäilyksen herättyä on syytä hankkia lääkärinlausunto oikeustoimikelpoisuudesta kyseisen oikeustoimen suhteen. Tämän jälkeen sekä lakimies että oikeustoimeen sitoutuneet tahot nukkuvat rauhassa. Näin olisi myös havaittu kyseisessä tapauksessa, ettei oikeustoimea olisi voinut tehdä runsas kolme vuotta aikaisemmin ja säästetty lakimiespalkkioissa jättämällä oikeudenkäynnit käymättä.

Kuka huolehtii sinusta?

Oletko varautunut sellaiseen tilanteeseen, jossa joudut onnettomuuteen, sairastut vakavasti tai ikääntyessäsi menetät toimintakykysi siten, ettet kykene itse hoitamaan talouttasi ja itseäsi koskevia asioita? Kuka päättää miten sinua tai omaisuuttasi hoidetaan? Esimerkiksi pankki- ja vakuutusasioitasi, etusi ajamista viranomaisten kanssa asioitaessa sekä omaisuutesi käyttämistä ja hallinnointia ei voi hoitaa puolestasi muu henkilö kuin edunvalvoja, jos oikeudellinen toimintakykysi heikentyy yllättäen.

Edunvalvontavaltuutus on paras keino varautua tällaiseen tilanteeseen. Voit päättää etukäteen itse, siitä kuka on se henkilö eli edunvalvoja, joka tekee päätöksiä puolestasi. Valtuutuksessa on kyse luottamuksesta ja etukäteen määritellystä toimivallasta, joka mahdollisen ikävän tapahtuman seurauksena vahvistetaan. Edunvalvontavaltuutus on ikään kuin testamentti sellaisen tilanteen varalle, että valtuutuksen tekijä on hengissä, muttei kykene itsenäisesti toimimaan oikeudellisissa asioissa. Se on siis etukäteen päättämistä sekä siitä, mitä ja miten haluaa tehtävän, että siitä, kenen haluaa tietyt toimet tekevän.

Edunvalvontavaltuutuksessa sen tekijä voi antaa yllättävän tarkkoja ja täsmällisiäkin määräyksiä. Valtuuttaja voi esimerkiksi määrätä, että hänen puolisolleen on vuosittain annettava tietyn arvoinen lahja ja että omaisuutta on myytävä suvussa säilyttäen vaikkapa alihintaan. Alihintaisella kaupalla voidaan saavuttaa jonkin verran verohyötyä. Lahjojen osalta on todettava, että ne on edunvalvontavaltuutuksessa yksilöitävä tarkoin, esimerkiksi ”lapsilleni on annettava kullekin kolmen vuoden välein alle verotusarvon jäävä lahja.”  Mikäli edunvalvontavaltuutuksella halutaan toteuttaa lahjoja tai alihintaisia kauppoja, on tärkeää tutustua edunvalvontaan liittyviin esteellisyyssäännöksiin. Varminta on valita varavaltuutetuksi joku sellainen henkilö, joka ei ole valtuutuksen tekijälle tai varsinaiselle valtuutetulle eli edunvalvojalle sukua. Tällöin varavaltuutettu kykenee toteuttamaan valtuutuksessa määrätyt lahjat ja kaupat tekijän tahdon mukaisesti.

Edunvalvontavaltuutuksen tekijä voi antaa valtuutuksessa toimiohjeita myös siten, että omaisuutta myydään tietyssä järjestyksessä. Ohjeiden tulee olla riittävän selkeästi yksilöityjä, jotta niiden toteuttamista on mahdollista valvoa. Perusmuotoisessa edunvalvontavaltuutuksessa valtuutettu voi myydä päämiehensä omaisuutta ja ottaa tämän nimissä esimerkiksi lainaa. Kiinteää omaisuutta valtuutettu ei kuitenkaan saa myydä, ellei valtakirjassa ole nimenomaisesti toisin määrätty. Omaisuuden myyntiä voidaan myös rajoittaa valtakirjassa tai ottaa myynnin ehdoksi maistraatilta haettava lupa. Edunvalvontavaltuutetun toimivalta on näissä asioissa laajempi kuin niin sanotun yleisen edunvalvojan eli sellaisen edunvalvojan, joka voidaan tuomioistuimen tai maistraatin toimesta osoittaa henkilölle, jonka etu tarvitsee valvontaa.

Valtuuttajan on oltava edunvalvontavaltuutusta tehtäessä oikeustoimikelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on kyettävä ymmärtämään valtuutuksen sisältö ja merkitys. Lievät muistiongelmat eivät usein poista oikeustoimikelpoisuutta, mutta tällöin on tärkeää hankkia lääkäriltä lausunto oikeustoimikelpoisuudesta. Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen ei millään tavalla rajoita valtuuttajan oikeustoimikelpoisuutta – valtuutus ”käynnistetään” vasta kun valtuutuksen tekijä on menettänyt kykynsä toimia itse. Tämänkin jälkeen hän voi toimia asioissa, joihin hän kykenee. Valtuutus ei siis tuolloinkaan poista tekijänsä oikeustoimikelpoisuutta. Valtuutus on myös peruutettavissa, mikäli valtuutuksen tekijän toimintakyky palaa. Ennen valtuutuksen vahvistamisesta edunvalvontavaltuutus voidaan peruuttaa hävittämällä valtakirja.

– Jan Huovinen, OTM –