Henkivakuutuskorvaus perintöverosuunnittelun apuvälineenä

Edellisessä artikkelissa sivusin hieman kysymystä, millä keinoilla perintösuunnittelua on mahdollista tehdä. Tämänviikkoisessa kirjoituksessa keskitytään perintösuunnittelun erääseen, ehkäpä keskeisimpään välineeseen, eli henkivakuutusten käyttöön perintöverosuunnittelussa. Artikkelin pääpaino kohdistuu niihin henkivakuutuskorvauksiin, jotka verotetaan perintöverotuksessa.

Säästöhenkivakuutus on verotuksellisesti edullinen ensinnäkin sen sisältämän vapaaosan vuoksi. Perintö- ja lahjaverolain mukaan näet henkivakuutuskorvauksia koskee saajakohtainen vapaaosa: vakuutuskorvaus tai sellaiseen verrattava taloudellinen tuki on perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan tai perillisen saama samasta kuolemantapauksesta johtuva vakuutuskorvaus ja taloudellinen tuki on enintään 35 000 euroa. Jos edunsaajana on leski, verosta vapaaksi osaksi katsotaan puolet tai kuitenkin vähintään 35 000 euroa lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamien vakuutuskorvausten ja taloudellisen tuen yhteismäärästä.

Vapaaosa on saajakohtainen, eli jokainen perillinen voi saada oman vapaaosuuden. Vapaaosa on toisaalta myös kuolemantapauskohtainen, eli jokainen saaja voi saada vapaaosan vain kertaalleen yhtä kuolintapausta kohden, vaikka vainajalla olisi ollut useitakin henkivakuutuksia. Vapaaosaa ei pidä sekoittaa perintö- ja lahjaverotuksessa eri veroluokkien verollisuuden vähimmäismääriin tai vaikkapa puolisovähennykseen, vaikka kyse onkin tietyllä tavalla samanlaisesta ilmiöistä.

Yllä sanottu vapaaosa koskee vain niitä henkivakuutuksia, jotka verotetaan perintöverotuksessa. Verotuskäsittely menee toisella tavalla, jos henkivakuutusta tai sen tuottoa verotetaan tuloverolain mukaisesti. Tuloverolaissa on tyhjentävä luettelo henkilöistä, joiden saama (vakuutetun kuoleman johdosta maksettava) vakuutuskorvaus on tuloverosta vapaa suoritus (siis perintöverotuksen alaista). Luettelossa mainitaan puoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, ottolapsi, kasvattilapsi, puolison lapsi sekä kuolinpesä. Jos henkivakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesälle, verotus tapahtuu perintö- ja lahjaverolain mukaan. Näin silloinkin, kun perintö- ja testamenttisaanto tulisi muulle kuin tuloverosta edellä mainitussa luettelossa vapautetulle henkilölle.

Vakuutuksenottajan tulee kiinnittää huolellisesti huomiota siihen, kenelle henkivakuutuskorvauksen edunsaajamääräys kannattaa kussakin tilanteessa tehdä. Edunsaajaksi voi edellisessä artikkelissani esitetyin rajoituksin kirjoittaa luonnollisesti kenet tahansa luonnollisen henkilön. Vapaaosa on kuitenkin edellä selvitetyllä tavalla vain tietyille saajille. Vakuutussopimuslaissa on annettu osviittaa vakuutukseen sisältyvien edunsaajamääräyksien tulkintaan silloin, kun edunsaajaa ei ole nimeltä mainittu. Ne menevät seuraavasti:

Jos edunsaajaksi on määrätty puoliso, määräys on voimassa sen hyväksi, joka vakuutetun kuollessa oli tämän kanssa naimisissa (eikä avioeroasiaa ollut vireillä). Jos edunsaajaksi on määrätty lapset, määräys on voimassa perintökaaren mukaisten rintaperillisten hyväksi ja korvaus jaetaan rintaperillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.

Jos edunsaajaksi on merkitty puoliso ja lapset, puoliso saa puolet korvauksesta ja rintaperilliset toisen puolen. Leski saa puolet vakuutuskorvauksesta riippumatta siitä, oliko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos puolisoa ei ole, saavat rintaperilliset koko vakuutuskorvauksen. Jos puolestaan lapsia ei ole, saa puoliso koko korvaussumman.

Mikäli edunsaajaksi on määrätty omaiset, määräys on voimassa edellä selitetyn aviopuolison ja perintökaaren mukaisten rintaperillisten hyväksi. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa kuitenkin yksin koko vakuutuskorvauksen. Perillisille tuleva vakuutuskorvaus jaetaan siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.

Edunsaajamääräystä perillisten hyväksi voidaan tulkita siten, että se on voimassa kuolinhetken perimyssääntöjen (käytännössä perintökaari) mukaan määräytyvien henkilöiden hyväksi ottaen huomioon mahdollisen testamentin.

  • Tapio Hokkanen, OTM